Sakkortuumik pisoqartillugu meeqqat ima oqaloqatigisinnaavatit
Meeqqat nutaarsiassatigut allatigulluunniit sakkortuumik pisoqarsimanera tusaangaagamikku, takorluugaqaleriasaarsinnaanerat paasinarlunilu pissusissamisoorpoq. Danmarkimi nunarsuarmiluunniit sakkortuumik pisoqarsimappat, meeqqat sunnerneqartarput.
Meeqqat ernumalersinnasarput, annilaangalersinnaasarput ersilersinnaasarlutilluunniit. Misigissutsit ukua pissusissamisoorput. Taamaakkaluartorli meeqqap misigissutsit pillugit tapersersorneqarnissani pisariaqartissinnaasarpaa. Meeqqat eqqissisarneqarnissartik pisariaqartittarpaat, ilaatigullu eqqarsaatigisatik pillugit nassuiarfigineqarnissartik pisariaqartissinnaasarlugu.
Nittartakkami maani nunarsuaq, sorsunnerit sakkortuumillu pisut pillugit meeqqat qanoq tapersersorsinnaanerlugu siunnersorneqarsinnaavutit.
Meeraq nutaarsiassat, sakkortuumik pisoqarnera imaluunniit nunarsuarmi pisut pillugit eqqarsaateqarpat, meeqqap ukua pillugit nassuiarfigineqarnissani pisariaqartissinnaasarpaa.
Sakkortuumik pisoqartillugu ingerlaannaq nassuiaaneq iluaqutaasinnaavoq, misigissutsilli imaannaanngitsut – assersuutigalugu ersineq ernumanerlu – qanoq qaangerneqarsinnaanersut meeqqap aamma ilikkartarpaa.
Meeqqat ilaasa misigissutsiminnik eqqartuinissartik pisariaqartittarpaat – ilaasali inersimasoq eqqissisimasoq paasinnittorlu issiaqatigilaarlugu eqqissiallattarput.
Meeqqat tamarmik pisut pillugit oqaloqateqarnissartik pisariaqartittanngilaat. Eqissisimasumik pisuttuaqatigiinneq qanilaarnerluunniit aamma iluaqutigisinnaasarpaat.
Meeqqat assigiinngillat. Meeqqat ilaasa eqqarsaaterpassuaqartarput, imaassinnaavorlu ernumanartut pillugit apersuerusullutillu eqqartuerusussinnaasut. Meeqqalli ilaasa tusaasatik eqqarsaatigivallaartanngilaat. Pissutsit ukua tamarmik ajunngillat, taamaattumillu apeqqut ’meerara qanoq oqaluutissavara?’ akissummik tamanut iluaqutaasinnaasumik akineqarsinnaanngilaq.
Meeqqavit ernumanera malugisinnaagukku, taava eqqarsaatai imaluunniit pisut pillugit isiginnittaasai paasisaqarfigineruniarsarisinnaavatit. Imaassinnaavoq ilimagisannit allamik eqqarsaateqarlunilu ernumassuteqartoq; imaassinnaavoq inoqatinut attaveqaatikkut (social media) arlaannik takusaqarsimasoq, imaluunniit atuarfiup anitsiartarfiani tusagaqarsimasoq.
Meeqqap isiginnittaasaa paasisaqarfiginerugukku, meeqqap inissisimaffia aamma paasisaqarfiginerulissavat.
Tamanna saniatigut meeqqap isummani annissinnaanissaanut inissaqartitsineq aamma iluaqutaasinnaasarpoq, meeqqat eqqarsaatitik annikkaangamikkit eqqissinerulersinnaasamik.
Meeqqap nammineerluni sammisaq ammanngippagu, illit sammisaq ammassanerlugu immaqa nalornissutigisinnaavat.
Meeqqat atualerlaat – meeqqallu nukarliit – nutaarsiassani pineqartut ilaatigut tusaaneq ajorpaat. Namminneerlutik aperinngippata, pisunut malinnaavigitinnagit ilaatigut ajunnginerusinnaasarpoq.
Meeqqat angajulliit nutaarsiassanik inoqatinullu attaveqaatikkut malinnaasartut, tusagassiuutitigut eqqartorneqartut pillugit aperineqarnissartik ilaatigut pisariaqartissinnaasarpaat. Assersuutigalugu: Nunarsuarmi pisut klassimi eqqartorsimaneraat meeraq aperisinnaavat.
Meeqqavit pisariaqartitai aallaavigalugit iliuuseqarnissaq pingaaruteqarnerpaajuvoq.
Meeqqavit nutaarsiassat malinnaaviginngippagit sammisaq unitsiinnarsinnaavat.
Meeqqap pisut oqaloqateqarnissani pisariaqartinngippagu ajunngilaq.
Meeqqavit apeqqutai akisinnaanngikkukkit, meeqqap akuerisarpaa. Akissut ’naluara’ akuerineqarsinnaavoq.
Meeqqap apeqqutigerusutaanik inissaqartitsinissaq pingaaruteqarnerpaajuvoq, pisimasullu meeqqap silarsuaani initusinnaanerat paasineqarnissaa aamma pingaaruteqarpoq. Ilaatigut nammineerlusi akissutinik aamma ujarlersinnaavusi: Meeqqat angajulliit issiaqatigalugit Ultra Nyt imaluunniit nutaarsiassat malinnaavigisinnaavasi.
Illersornissamut imaluunniit nunanut allanut politikki pillugit ilisimaqarluartuunissat pisariaqanngilaq: Angajoqqaat nunarsuup ajornartorsiutai tamaasa aaqqissinnaanngilaat.
Taamaakkaluartorli meeqqap inersimasoq ilagalugu eqqarsaatit tusakkallu pillugit eqqissisaarneqarnissani pisariaqartissinnaasarpaa, meeqqap inersimasoq inuunermi misilittagaqarnerusoq issiaqatigalugu iluaqutigisinnaasaramiuk.
Meeraq inoqatinut attaveqaatikkut, atuarfiup anitsiartarfiani, radio-kkut inersumasulluunniit oqaloqatigiinneratigut sakkortuumik pisimasut pillugit ilaatigut tusaasaqalaartarpoq.
Meeraq sakkortuumik pisimasut pillugit tusaasaqalaaginnarsimaguni, paasissutissat ”amigaataasut” nammineq takorluuisinnaanini atorlugu inissittarpai. Tamanna pissutigalugu meeqqap takorluugai piviusumik pisunit ulorianarpasinnerusinnaallutillu ersinarnerorpasissinnaasarput.
Taamaattumik meeqqap inersimasut oqaloqatigiittarneranni malinnaariasaarsinnaanera eqqaamassavat.
Meeqqap oqaloqatigiinnersi malinnaavigisoorsimappagu – nutaarsiassalluunniit malinnaavigisimappagit – meeqqap pisimasut pillugit apersuerusussinnaaneranik inissaqartitsinissat aamma eqqaamassavat.
Meeraq ernumappat, annilaangappat, paatsiveeruppalluunniit ajortumik kinguneqartuaannanngilaq, ingammik meeraq tusakkaminik eqqarsaatiminilluunniit inersimasoq oqaloqatigalugu eqqartuisinnaappat.
Meeqqat inuusuttullu internet-ikkut paasissutissat sakkortuut eqqunngitsullu takusaraat ilisimavarput. Nunarsuarmi pisoqarnera uunga ilaavoq, ilaatigut tusakkat, nutaarsiassat, assit, video-llu sakkortuut paasissutissallu eqqunngitsut meeqqatta takusinnaasarlugit.
Meeqqat ikinngutiminnit nalunngisaminnillu inoqatinut attaveqaatitigut assigiinngitsunik nassinneqarsinnaasarput, assersuutigalugu Snapchat-ikkut. Angajoqqaat nalusaannik tamanna ilaatigut pisarpoq, taamaattumillu paasissutissat assigiinngitsorpassuit meeqqat akornanni ingerlaarsinnaasarput.
Meeqqap internet-imik atuinerata malinnaaviginissaa alapernaaffiginissaalu pingaaruteqarluinnarpoq. Sakkortuumilli pisoqartillugu tamanna pisariaqarnerpaajusarpoq.
Meeqqat ilaasa ernummassutsitik paaserumallugit internet-ikkut ujaasisarput, taamaattumillu paasissutissat meeqqanut tulluanngitsut atuartoorsinnaasarpaat. Taamaattoqartillugu meeqqat inoqatinut attaveqaatinit tunuarnissaat pisariaqarsinnaasarpoq, angajoqqaallu meeraq paasissutissanik eqqortunik tunisariaqarsinnaasarpaat.
Meeqqat inuusuttullu internet-ikkut paasissutissat sakkortuut eqqunngitsullu takusaraat ilisimavarput. Nunarsuarmi pisoqarnera uunga ilaavoq, ilaatigut tusakkat, nutaarsiassat, assit, video-llu sakkortuut paasissutissallu eqqunngitsut meeqqatta takusinnaasarlugit.
Meeqqat ikinngutiminnit nalunngisaminnillu inoqatinut attaveqaatitigut assigiinngitsunik nassinneqarsinnaasarput, assersuutigalugu Snapchat-ikkut. Angajoqqaat nalusaannik tamanna ilaatigut pisarpoq, taamaattumillu paasissutissat assigiinngitsorpassuit meeqqat akornanni ingerlaarsinnaasarput.
Meeqqap internet-imik atuinerata malinnaaviginissaa alapernaaffiginissaalu pingaaruteqarluinnarpoq. Sakkortuumilli pisoqartillugu tamanna pisariaqarnerpaajusarpoq.
Meeqqat ilaasa ernummassutsitik paaserumallugit internet-ikkut ujaasisarput, taamaattumillu paasissutissat meeqqanut tulluanngitsut atuartoorsinnaasarpaat. Taamaattoqartillugu meeqqat inoqatinut attaveqaatinit tunuarnissaat pisariaqarsinnaasarpoq, angajoqqaallu meeraq paasissutissanik eqqortunik tunisariaqarsinnaasarpaat.
USA-p Nunattalu akornanni pisut pillugit meeqqamik oqaloqateqarneq
USA-p Nunattalu akornanni maannakkut politikkikkut pisut tusagassiuutini inersimasullu akornanni annertuumik eqqartorneqarpoq.
Tusagassiuutit naliginnaasut inoqatinullu attaveqaatit misissuinernik, aallakaatitassianik, politikeriniillu oqariartuutinik ulikkaarput – Danmarkimeersunik, USA-meersunik, Nunatsinneersunik Europa-meersunillu. Taamaattumik meeqqat inuusuttullu nunarsuarmi sakkortuumik pisoqarnera takoriasaarsinnaavaat, naak paasiuminaatsikkaluarlugu.
Inersimasut meeqqat akornanniittut – angerlarsimaffimmi atuarfimmilu – nunarsuarmi politikkikkut pisut aaqqissinnaanngilaat, taamaattumillu siunissami susoqassanersoq eqqoriarsinnaanngilaat. Taamaakkaluartorli meeqqat ernumappata nunarsuarmi pisut pillugit nassuiaaffigisinnaavagut.
Maannakkut politikkikkut pisut pillugit ataatugaani siunnersuutinik nassaarsinnaavutit. Siunnersuutit allat – ass. sakkortuumik pisoqartillugu meeraq qanoq oqaluunneqarsinnaasoq – nittartakkami maani atuarneqarsinnaasut aamma iluaqutigisinnaavatit.
Tusagassiuutit inoqatinullu attaveqaatit misissuinernik ulikkaarput. Misissuinerit navianartoqartillugu qanoq pisoqarsinnaasoq imaluunniit sumik pisoqartussaasoq ilaatigut eqqoriartarpaat.
Tamanna saniatigut nutaarsiassat allanngoriartupiloorsinnaasarput, ilaatigut politikerit nunaqavissut imaluunniit nunat allaaneersut oqaaseqarsinnaasarlutik.
Meeqqat tusagassiuutitigut paasissutissat atuariasaarsinnaasarpaat, ilaatigut video-t aaqqiagiinnginnermik ersinartumillu imaqartut takusoorsinnaasarlugit. Taamaasioraangamik video-t imarisai paasiniarsarisarpaat. Assersuutigalugu: Meeqqap ”Trump ullut 20-it qaangiuppata ajortumik iliuuseqassaaq” imaluunniit ”Danmark susinnaajunnaartissavara” tusaangaangamigit navianartumik pisoqarnissaa takorloorsinnaasarpaa.
Taamaattumik meeqqap maannakkorpiaq paasissutissat ilisimasavut ilisimanngisavullu paasilluarnissai pisariaqarpoq. Alapernaanneq ernumanerluunniit pissutigalugit apersuerusunnerup nalinginnaasuunera meeraq nassuiarfigisinnaavat.
Meeqqap inuusuttulluunniit eqqarsaatai ernumassutaaluunniit akueralugit paasinniffigalugillu tusarnaarneqaarangamik eqqissiallattarput. Meeqqap misigisai akuerineqaraangamik, ernumaneq annilaanganerlu akuerineqartutut meeqqap aamma misigisarpaa. Meeraq kingusinnerusukkut annilaangaleqqissaguni misigissutsiminik avitseqataarusunnerulersinnaasarpoq. Annilaanganermi qanoq iliuuseqarsinnaanerlutik taamatut ilikkartarpaat.
Meeqqat ilaasa toqqaannartumik aperisarput: ’Sorsuttoqalissava?’ Inersimasut ilaatigut meeqqap ernummassutaa naameerusuttarpaat, sallunalli neriorsuinnginnissat pingaaruteqarpoq. Assersuutigalugu inersimasup meeraq ima akisinnaavaa:
‘Eqqarsaatitit paasinarput. Maannakkorpiaq qanoq pisoqassanersoq naluarput. Nunat assigiinngitsuni politikerit isumaqatigiinngikkaluarlutik isumaqanngilaq sorsuttoqalissasoq. Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni nunanilu assigiinngitsuni inuit suleqatigiillutik maannakkut pisut aaqqinniarsarivaat.’
Meeraq oqaluutilerukku eqqarsaateqarneratigut kisimiinnginnera tapersersuiumanerillu takutinnissaa eqqaamassavat.
Meeqqap inoqatinut attaveqaatitigut paasissutissat eqqunngitsut takusoorsinnaasarpai, assersuutigalugu video-ni assiniluunniit. Meeqqat inuusuttullu influencer-it isumaat imaluunniit video-t assillu annilaanganartitsisartut AI atorlugu sananeqarsimasut takusinnaasarpaat.
Meeraq inoqatinut attaveqaatinik atuisuuppat, meeqqap takusimasani eqqartorneqarnissaat pisariaqartissinnaasarpaa. Kiap imaluunniit tusagassiuutip suup paasissutissaatai tatigiuminarnerusut eqqartortassavarsi – taavalu tusatsiakkat paasissutissallu eqqortut assigiinngissutaat aamma eqqartortassavasi. Paasissutissat eqqortut inersimasut ilaatigut aamma nassaariuminaatsissinnaasarpaat, tusagassiuutilli ilisimaneqarluartut aqqutigalugit nassaariuminarnerusarput.
Meeqqat annerit inersimasoq issiaqatigalugu nutaarsiassanik malinnaaneq iluaqutigisarpaat – assersuutigalugu Ultra Nyt – imaluunniit meeqqat aviisiat Børneavisen atuarsinnaavaat, kingornalu atuarsimasani inersimasoq issiaqatigalugu eqqartorsinnaavaat.
Imaassinnaavoq illit meeqqamut tamatigut qaninnerpaajunngittutit – imaassinnaavorluunniit meeraq atuarfimmini tusaasimasani ernumassutiginerarai.
Taamaattumik meeqqap ernumalernermi kimut saaffiginnissinnaanerluni nalunngittassavaa. Imaassinnaavoq illiusoq – imaluunniit inersimasoq meeqqap nalunngisaa alla.
Oqaloqatigiinnerup kingorna meeqqap atugarissaarnissaata qulakkeerneqarnissaa pingaaruteqarpoq.
Inuit arlallit – Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu – innuttaasut sernissorniarlugit iliuuseqartartut meeraq oqarfigisassavat. Kisimiinngilagut – nunat arlallit ikioqatigiillutik sernissorpaatigut.
Oqaloqatigiinnerup naammassinerani meeqqap nuannarisaa soqutigisaaluunniit eqqartulaarsinnaavarsi, imaluunniit meeraq pinnguaqatigisinnaavat atuffalluguluunniit.
Dronit pillugit meeraq ima oqaluuttassavat
Meeraq pisut sakkortuut pillugit qanoq nassuiarfigineqarsinnaanersoq ilaatigut nalunarsinnaasarpoq, assersuutigalugu septembarimi 2025-imi Danmarkimi drone-qarsimanera pillugu.
Meeqqap apeqqutigerusussinnaasai pillugit siunnersuutit assigiinngitsut uani atuarsinnaavatit.
Danmarkimi drone-qarsimanera ilisimavarput. Taamaakkaluartorli isumaqanngilaq Danmark qaartartumeerneqassallunilu sakkutuulersorneqassasoq.
Hybridkrig tassaavoq sorsunneq sakkutooqanngitsoq qaartartoqanngitsorlu. Hybridkrig-imi Danmarkimi ulluinnarni atortakkavut ajortisaarniarsarisineqartarput, assersuutigalugu innaallagiaq, ingerlassineq internet-iluunniit. Tamanna sakkortuumik akornusersuineruvoq, taamaattumillu akiuiumallitik inersimasut pilersaarusiortarput.
Naamik, ajoqusertoqarsimanngilaq. Taamaakkaluartorli mittarfiit, politiit inuillu timmisartorlutik angalasussat eqqugaasimapput.
Tamanna suli naluarput, politiit politiikerillu suli misissorpaat. Dronit tassaapput timmisartuaqqat inuttaqanngitsut ungasissumit aqunneqarsinnaasut.
Tamanna suli naluarput. Danmarkip Ukraine illersormagu ilaasa isumaqarput dronit Ruslandiminngaanneersimassasut – ilaasalu isumaqarput russit tamanna kamassutigigaat.
Nunalli assigiinngitsut Danmark illersoraat aamma eqqaamassavat.
Ersisutit paasinarpoq. Qujanaq oqaravit – ikiussavakkit. Maaniippunga, paarivakkit. Danmarkimi inuppassuit illersorlutalu paarivaatigut.